Lähimaitoa, jolla on kauaskantoiset vaikutukset

Arlan Uudenmaan maidot uudistuivat. Arlan lähimaito tuotetaan 33 uusimaalaisella tilalla, joilla on yhteensä 1485 uusimaalaista lehmää. Maito pakataan Arlan Sipoon meijerissä uusiin ruskeisiin maitopakkauksiin, joiden hiilijalanjälki on 33% tavallista maitopakkausta pienempi. Pakkauksissa esittäytyvät kaksi Arlan lähimaitoa tuottavaa tilaa, joista toiseen pääset tutustumaan tässä artikkelissa.

Uudenmaan lähimaito kerätään 33 uusimaalaiselta tilalta

Uudenmaan maitopakkauksissa esittäytyvät kaksi Arlan lähimaitoa tuottavaa tilaa: Crista Hällforsin tila Lapinjärveltä sekä Pasi Reinikaisen ja Camilla Wasströmin tila Raaseporista. He ja 31 muuta uusimaalaista tilaa tuottavat lähimaidon uudistuneisiin pakkauksiin. Sama ekologisempi pakkaus on käytössä myös Arlan luomumaidoissa. Pakkauksesta voit lukea lisää täältä.

Uudenmaan lähimaito:

  • Tiloilla on keskimäärin 45 lehmää, joten Uudenmaan maidon lypsää n. 1.485 uusimaalaista lehmää
  • Lähin tila sijaitsee n. 3 km päässä Sipoon meijeristä, kauimmainen n. 120 km päässä
  • Ajomatka lähimälle tilalle kestää n. 15 minuuttia, jolloin maito on tankkiautossa n. 30 minuutin ajan
  • Kauimmillaankin maito on tankkiautossa maksimissaan 12 tuntia
Eläinten hyvinvointiin ei voi koskaan panostaa liikaa
- Pasi Reinikainen

 

Lapinjärven tilalla huomioidaan ympäristö, eläimet ja ihmiset

Crista Hällfors on yksi lähimaidon tuottajista ja yhdennentoista sukupolven Uudenmaan maitotilallinen. Tutustu Cristaan tarkemmin ja lue hänen ajatuksistaan muun muassa eläinten hyvinvoinnista ja ympäristöasioista.

Mikä työssäsi on parasta ja mistä olet erityisen ylpeä?

Parasta työssäni on rakentaa luottamusta eläimen kanssa. Parhaat hetket ovat silloin kun poikiminen on sujunut hyvin ja terve hieno vasikka syntyy, tai kun sato on tehty ja tiedät, että se on laadultaan ja määrältään hyvä.

Olen ylpeä meidän eläintenhoidosta, me palvellaan heitä ja ne meitä. Iloinen eläin, iloinen hoitaja.

Mitkä asiat merkitsevät sinulle eniten työssäsi?

Tietysti eläinten hyvinvointi. Ilman, että lehmä voi hyvin, ei tule myöskään hyvää maitoa. Ympäristöä pitää hoitaa, sillä pellot ja metsä ovat vaan lainana meillä tulevilta sukupolvilta. Tämä on sukutila ja olen erityisesti kiitollinen siitä, mitä vanhempani ja isovanhempani ovat tehneet tilalla, ja että visiomme jotenkin ovat olleet samoja vaikka ajat erilaisia.

Meille on tärkeää olla avoin tila. Erityisesti lasten ja nuorten on hyvä nähdä mistä ruoka tulee. Siksi otamme vastaan päiväkoteja ja ala-asteluokkia tilakäynneille. Kesäisin meillä on vähintään yksi maatalousharjoittelija, joskus myös TET-opiskelija.

Miten ympäristöasiat otetaan tilalla huomioon?

Panostamme kestävään maatalouteen, ei niinkään erityisesti luonnonmukaiseen tai tavanomaiseen tuotantoon. Otamme molemmista vinkkejä ja kehitämme siitä mallia, joka sopii meidän tilalle.

Lehmämme syövät nurmivaltaista rehua. On tärkeää saada tarpeeksi nurmea kesällä, jotta sitä riittää myös ensi kesälle asti, mutta myös koska se on laadultaan hyvää.

Viljankierrossa on typensitovia kasveja, kuten herne ja apila. Hyödynnämme niitä lannoituksessa, eli emme pistä ollenkaan apulannoitusta peltoihin missä nämä luonnollisesti typensitovat kasvit kasvavat.

Tämän eläinmäärän mukana tulee tietysti paljon lantaa ja sitä levitetään omille pelloille. Tämä edustaa minulle täydellistä kiertoa: se ravinto, mitä ollaan otettu pois pelloilta sadon myötä ja syötetään lehmille, tulee takasisin pelloille ravinteena. Lanta on apulantaan verrattuna biologinen ja parempi keino saada pellot multavimmiksi.

Me työskentelemme ympäristön kanssa eikä sitä vastaan.

Käytätkö itse paljon maitoa tai maitotuotteita?

Kyllä, päivisin juon tinki/raakamaitoa ja ternimaidosta teen usein uunijuustoa. Leipomiseen käytän aina voita “he e smöre som gör e”. Olen nyt tykästynyt Arlan joutsenmerkillä merkattuun Lempi-sarjaan, erityisen paljon pidän turkkilaisesta jogurtista. Vähän suomalaista juoksevaa hunajaa päälle niin on hyvä välipala. Kermaa käytän kaikkiin risottoihin ja kastikkeisiin, ja smetana sopii hyvin keiton päälle.

Miten teillä päätetään vasikoiden nimet?

Koska osaan kaikkien lehmien nimet paremmin kuin korvanumerot, yritän keksiä vasikoille nimen mikä sopii sen äidin nimen kanssa yhteen. Esimerkiksi Funny-nimisen lehmän jälkeläisen nimi on Kiva ja vuorostaan sen jälkeläisen nimi Nais.

Helpottaa jalostussuunnittelua, kun kävelee pihatossa ja tietää nimet ja niiden perusteella kannat, kuin että istuisi tietokoneen ääressä.

Mikä on mottosi tai periaatteesi työssä?

Parempi muutama ruuvi löysällä kuin yksi liian tiukalla.