Kipan tilalla kasvatetaan suomalaisia alkuperäisrotuja, kuten länsisuomenkarjaa. Suomenkarja on Kipan mukaan pienempää, viisaampaa ja terveempää kuin lajitoverinsa.

– Eikä niiltä huumoriakaan puutu – lehmät kiskovat ihmisvieraansa housut kinttuihin ja nuolevat naaman karhealla kielellä. Lehmät totutetaan pienestä pitäen ihmiskosketukseen, ja ne ovatkin sille melko persoja, Kipa kertoo.

Tilalla lehmät pääsevät ulkoilemaan kaikkina vuodenaikoina omien halujensa mukaan. Niille mieluisimmat vuodenajat ovat kevät ja luminen alkutalvi. Kesä sen sijaan tuo mukanaan lehmiä kiusaavat helteet ja ötökät.

Eläinten laiduntaminen on ensiarvoisen tärkeää pääskyjen elinvoimaisuuden kannalta, sillä lehmien ympärillä pörräävät ötökät käyvät pääskyjen ravinnoksi. Samalla pääskyt myös auttavat lehmien oloa. Pääskyjen läsnäolo ei häiritse lehmiä, vaikka ne lentelevätkin välillä niin lähellä, että siivet osuvat lehmiin. Kipan tilalle on asennettu pääskyille tekopesiä katon räystään alle.

– Lehmänkakkaa, kärpäsiä ja pesäpaikkoja täällä olisi vaikka muille tarjota, joten tulisipa tänä vuonna lisää pääskyjä, Kipa summaa.