Kipan tilalla kasvatetaan suomalaisia alkuperäisrotuja, kuten länsisuomenkarjaa. Suomenkarja on Kipan mukaan pienempää, viisaampaa ja terveempää kuin lajitoverinsa.

– Eikä niiltä huumoriakaan puutu – lehmät kiskovat ihmisvieraansa housut kinttuihin ja nuolevat naaman karhealla kielellä. Lehmät totutetaan pienestä pitäen ihmiskosketukseen, ja ne ovatkin sille melko persoja, Kipa kertoo.

Tilalla lehmät pääsevät ulkoilemaan kaikkina vuodenaikoina omien halujensa mukaan. Niille mieluisimmat vuodenajat ovat kevät ja luminen alkutalvi. Kesä sen sijaan tuo mukanaan lehmiä kiusaavat helteet ja ötökät.

Eläinten laiduntaminen on ensiarvoisen tärkeää pääskyjen elinvoimaisuuden kannalta, sillä lehmien ympärillä pörräävät ötökät käyvät pääskyjen ravinnoksi. Samalla pääskyt myös auttavat lehmien oloa. Pääskyjen läsnäolo ei häiritse lehmiä, vaikka ne lentelevätkin välillä niin lähellä, että siivet osuvat lehmiin.

– Lehmänkakkaa, kärpäsiä ja pesäpaikkoja täällä olisi vaikka muille tarjota, joten tulisipa tänä vuonna lisää pääskyjä, Kipa summaa.

BirdLifen asiantuntijan vierailun tarjosi Kipalle lisävinkkejä pääskyjen houkutteluun. Tilalle asennetaan tekopesät katon räystään alle, ja toukokuussa soitetaan samalla pääskyjen kutsulaulua sekä pelotellaan petoja, kuten harakoita ja oravia, pois pesien lähistöltä.