Arla Climate Check -ilmastokartoitusten tilakohtaisten laskentojen toinen kierros on käynnissä. Pääasiassa vuonna 2020 tehdyssä ensimmäisessä laskennassa oli mukana kaikki yli 400 Arlalle maitoa tuottavaa suomalaista tilaa. Vuoden 2021 satoihin perustuvan toisen laskennan on nyt tehnyt 93 Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotilaa. Ilmastokartoitukset ovat tärkeä osa Arlan matkaa hiilineutraaliksi meijeriksi.

Toisen kierroksen mittauksen tehneiden tilojen hiilijalanjälki oli laskenut neljä prosenttia tasolle 0,98 kg CO2e maitokiloa kohden. Aiempi tulos näillä tiloilla oli keskimäärin 1,02. Jokaiselta tilalta mitataan noin kaksisataa datapistettä, joiden pohjalta tila saa oman yksilöidyn laskelman. Laskennan alimmat tulokset olivat tasolla 0,73 ja yksittäinen korkein tulos oli 1,86.

– Tulosta on parantunut etenkin tuotostason nousu 2,5 prosentilla. Lisääntynyt laidunnus näkyy lannan käsittelyn päästöjen vähenemisenä, kun isompi osa lannan päästöistä on laidunnuksen päästöissä. Rehun tuotannon kasvaneet päästöt johtuvat etenkin viljojen heikommasta satotasosta verrattuna edelliseen tarkasteluvuoteen, jolloin päästöt satokiloa kohti ovat suuremmat, kertoo johtava asiantuntija Senja Arffman Envitecpolisista.

Tilat onnistuivat haastavasta satovuodesta huolimatta

Arlan maitotilojen hiilijalanjälki oli keskimäärin 1,03 kg CO2e maitokiloa kohden vuoden 2020 laskennoissa. Myös se oli alle Suomen vuoden 2019 keskiarvon, joka on Luken mukaan 1,10 CO2e.

Hiilijalanjäljestä keskimäärin 45 prosenttia on peräisin lehmien aineenvaihdunnasta. Lannasta kertyy 19 prosenttia, rehuista 21 prosenttia, energiasta kahdeksan prosenttia ja laidunnuksesta neljä prosenttia. Rahdin osuus on prosentin.

– Vuosi 2021 oli erittäin haastava satovuosi ja siitä huolimatta tilat ovat alentaneet hiilipäästöjä neljällä prosentilla. Se on huikea saavutus. Kuluvalta kesältä satotasot ovat valtaosin maassa paremmat kuin edelliseltä vuodelta, joten on mahdollista että tänä vuonna hiilijalanjälki laskee nopeammin. Lisäksi kallis energia on vähentänyt lannoitteiden käyttöä, joka lyhyellä aikavälillä näkyy tuloksissa, arvioi Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

Hiililaskennan avulla tila suunnittelee sille parhaiten sopivat toimenpiteet

Arlan yhteistyötilat aikovat pienentää maitotilojen keskimääräistä hiilijalanjälkeä kolmekymmentä prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Climate Check -laskelmien avulla kullekin tilalle voidaan suunnitella sille parhaiten sopivat toimenpiteet ja mitata edistymistä.

Tärkeimmät keinot pienentää tilan hiilijalanjälkeä ovat rehujen satotasoon vaikuttaminen, rehustus, biokaasun tekeminen lannasta ja energiatehokkuus sekä tarkastelumenetelmien kehittyessä maaperän hiilensidonta. Maitokilokohtainen hiilijalanjälki pienenee myös tuotantomäärän kasvaessa. Eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ovat avaintekijöitä myös päästöjen näkökulmasta.