Länsi-Uudellamaalla Inkoossa sijaitsevalla Västankvarnin tilalla on jalostettu lypsykarjaa, tuotettu maitoa ja opetettu maatalouden saloja yli 120 vuoden ajan. Maatilan omistaa Helsingin yliopiston ruotsinkielinen osakunta Nylands Nation, jolle sen lahjoitti Lina Sandell vuonna 1893.
Sandell oli yhdessä miehensä Emilin kanssa hankkinut eversti Linderin viidestä maatilasta 1840-luvulla muodostaman tilakokonaisuuden omistukseensa 1880-luvulla. Västankvarn oli lapsettoman pariskunnan elämäntyö, jonka he päättivät lahjoittaa osakunnalle. Lahjoitusta tehtäessä tilan maa-ala oli noin 1000 hehtaaria.
Ajatuksena kansanopisto
Suomessa elettiin 1800-luvun lopulla vahvaa kansallisen heräämisen aikaa. Västankvarnin toimitusjohtajan tehtävästä tänä keväänä eläköityvä Torsten Lindqvist (65) kertoo, että maan irtautuminen Venäjästä ja itsenäistyminen oli 1890-luvun puolivälissä osakunnan tärkeimmistä tavoitteista. Sama ajatus elähdytti myös lahjoittajatahoa.
"Sandellit ja osakuntalaiset olivat hyvin isänmaallista väkeä. Nylands Nationin tarkoitus oli vuonna 1893 tarkoitus perustaa tänne oma kansanopisto, joka olisi opettanut kansalle luku- ja kirjoitustaitoa sekä historiaa. Opisto olisi näin palvellut myös isänmaallista tarkoitusta."
Maatalousopetusta yli sata vuotta
Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti ei kuitenkaan antanut lupaa kansanopiston perustamiselle. Siksi lahjakirjaa muutettiin lahjoittajan kanssa yksissätuumin siten, että tilalle perustettaisiin maatalous- ja emäntäkoulu. Tuolle koulutustoiminnalle lupa sitten heltisi vuonna 1895.
Seuraavat sata vuotta tilalla toimi itsenäinen maatalouskoulu, kunnes vuonna 1994 se yhdistettiin muiden ruotsinkielisten ja alueella toimivien toisen asteen oppilaitosten kanssa Naturbruk-institutetiksi. Samalla tila toimi ammattikorkeakoulu Sydvästin (myöhemmin Novia) maatalouskoulutusyksikkönä.
Maito on yli 120 vuoden ajan ”mennyt samaan meijeriin”. - Torsten Lindqvist
"Koulutusyksikön toiminta loppui vuonna 2004, minkä jälkeen olemme toimineet Novian opetustilana. Noviasta käy meillä ryhmiä tutustumassa ja kurssilla, minkä lisäksi tarjoamme opiskelijoille harjoittelupaikkoja."
Maito aina samaan meijeriin
Västankvarnissa on myös koetilatoimintaa yhteistyössä Nylands Svenska Lantbrukssällskapetin kanssa. Tänään maatilan koko on 550 hehtaaria, mistä peltoa on 190 hehtaaria ja metsää 360 hehtaaria. Vuokramaita tilalla on käytössään 60 hehtaaria. Koetilakäytössä maista on 10-15 hehtaaria.
"Maitoa täällä on tuotettu jo Sandellien aikaan. Lina Sandell oli erittäin kiinnostunut karjanjalostuksesta ja hänen jalostamansa eläimet saivat useita palkintojakin."
Lindqvist naurahtaa, että maito on yli 120 vuoden ajan ”mennyt samaan meijeriin”. Tilalla oli aikoinaan oma meijeri. Myöhemmin, 1960-70-luvuilla, tilan maito meni paikalliseen Jordbrukarens Mjölkcentraliin (JMC), joka toimi osakeyhtiöpohjalta, vaikka säännöt olivat samat kuin osuuskunnalla.
"JMC meni sitten 1980-luvulla Ingmanin omistukseen ja se taas sai myöhemmin omistajakseen Arlan. Västankvarn on mennyt aina meijerin mukana."
Pitkäjänteinen omistaja
Västänkvarnin maat ja kiinteistöt omistaa Nylands Nation, mutta käytännön pyörittämisestä on vuosikymmenien ajan vastannut koulutustoiminnan taustalle perustettu kannatusyhdistys. Yhdistyksen hallinnossa on niin osakunnan kuin maatalousalan ammattilaisten edustus.
"Osakunnan omistajuus ja yhteistyö yhdistyksen kanssa on minun aikanani ollut hyvää ja toimivaa. Omistaja ei ole odottanut osinkoa tai tuottoa, vaan on antanut meidän käyttää tuotot koulutuksen, palveluiden ja tilan kehittämiseen."
Lindvistin mielestä ”kvartaalitalous” –ajattelun puuttuminen on ollut tilan kannalta myönteinen asia. Toki tilan omistajuus- ja yhdistysmuotoisuudessa on ollut haasteitakin.
"Päätöksenteko esimerkiksi kiinteistökaupoissa, maata ostettaessa tai myydessä on vienyt aikaa, koska kannatusyhdistys ei ole voinut siitä päättää, vaan prosessi on hieman pitempi. Toisaalta, silloin kaupoissa on harkintaa", hän toteaa.
Västankvarn on käsite
Inkoolaisella koetilalla on pitkä historia ja tärkeä merkitys Uudellamaalla. Lindqvistin mukaan työ maatalouden kehittämiseksi jatkuu edelleen vahvana.
"Västankvarn on isolle osalle Länsi-Uudenmaan viljelijöistä tuttu paikka, sillä he ovat käyneet täällä koulunsa. Västankvarn on maakunnan ja lähiseudun ihmisille hyvin tärkeä. Työ maatalouden puolesta jatkuu edelleen", hän sanoo.