Työturvallisuus kehittyy yhteistyöllä - Tarinoita Sipoosta

Työturvallisuus kehittyy yhteistyöllä

Työturvallisuudesta huolehtiminen on isoja ja pieniä päivittäisiä tekoja. Se on sitä, että käytetään tuotantotiloissa asianmukaisia suojaimia ja sitä, ettei räplätä kävellessä kännykkää, kun kiiruhdetaan käytävillä eteenpäin. Se on myös sitä, että pidetään jatkuvasti aistit valppaina ja raportoidaan, jos mahdollisia vaaran paikkoja tai läheltä piti –tilanteita tulee vastaan.

Meillä Arlassa työturvallisuusriskejä kartoitetaan ja seurataan jatkuvasti. Olemme käyneet läpi kaikki työpisteemme ja selvittäneet, millaisia fysikaalisia, kemiallisia, ergonomisia tai henkisiä riskejä työ voi tekijälleen aiheuttaa. Havaittuihin turvallisuusriskeihin etsimme niitä minimoivia toimenpiteitä.

Vuoden 2017 alussa järjestimme käyttäytymiseen liittyvää turvallisuuskoulutusta koko henkilökunnallemme. Syksyllä liityimme mukaan Nolla tapaturmaa –foorumiin. Se on työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen.

Olemme viime vuosina panostaneet esimiesten kouluttamiseen todella paljon, sillä työturvallisuuden edistäminen on tärkeä osa päivittäistä esimies- ja johtamistyötä.

”Esimerkin voima on työturvallisuuden edistämisessä valtava. Kun esimiehet pitävät työturvallisuutta omassa toiminnassaan tärkeällä sijalla, turvallisuuslähtöinen toimintakulttuuri leviää tehokkaammin koko työyhteisöön”, sanoo QEHS Specialist Maarit Simell.

Ennakkoon havainnointi vähentää riskejä

Meillä Arlassa työturvallisuudesta huolehtiminen onkin ihan kaikkien asia. Kannustamme työntekijöitämme raportoimaan, jos turvallisuutta uhkaavia vaaran paikkoja tai tilanteita tulee päivittäisessä työssä vastaan. Tässä olemme ottaneet valtavan harppauksen eteenpäin.

Ennalta ehkäiseviä ilmoituksia mahdollisista työturvallisuusriskeistä tehtiin vuonna 2017 kuusi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Sattuneisiin työtapaturmiin nähden meillä tehdään vaarat ennakoivia ilmoituksia 15-kertainen määrä.

”Olemme tyytyväisiä, että mahdollisten riskien havainnointi ja huomioiminen jo ennakkoon on näin valtavasti lisääntynyt. Vuonna 2018 tavoitteemme on entisestään nopeuttaa aikaa, joka kuluu havaittujen ja raportoitujen työturvallisuusriskien käsittelyyn ja korjaamiseen”, Maarit kertoo.

Pitkäjänteinen kehitystyömme työturvallisuutta lisäävän toimintakulttuurin edistämiseksi on tuonut tulosta työtapaturmien ehkäisyssä. Meillä sattuu tällä hetkellä alle neljä vähintään yhden päivän poissaolon vaativaa työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2012 tällaisia työtapaturmia sattui miljoonaa työtuntia kohti 19. Ajantasainen laskurimme kertoo, kuinka montaa päivää on kulunut edellisestä poissaoloon johtavasta työtapaturmasta. Laskuri kannustaa ennätysjahtiin ja jatkuvaan turvallisuuden kehittämiseen.

Työturvallisuus tuo tehokkuutta

Työturvallisuuden kehittämisessä on osaltaan auttanut myös Lean-toimintakulttuurin jalkauttaminen yritykseemme. Kun työtehtävät suunnitellaan toteutettavaksi niin, että ne on helppo tehdä kerralla tehokkaasti ja oikein, kaikenlaisten työturvallisuutta uhkaavien virheiden ja riskien vaara vähenee. Samalla pienenee myös työn henkinen kuormitus.

”Työturvallisuuden ja työn tuottavuuden tavoitteet kulkevat käsi kädessä. Työturvallisuus tukee työn tuottavuutta, kun asiat tehdään mietitysti ja harkiten”, Maarit täsmentää.

Pyrimme työturvallisuuden edistämisessä avoimeen ilmapiiriin. Sipoon tuotantolaitoksellamme on käytössä Safety TV, jossa esittelemme eri osastojen turvallisuustyötä. Samalla annamme henkilöstöllemme ajankohtaisia turvallisuusvinkkejä. Ne voivat koskea myös työmatkoja tai vapaa-aikaa, sillä tilastollisesti suurin osa sairauslomiin johtavista tapaturmista sattuu muualla kuin työpaikoilla.

”Turvallisuuden lisääminen on jatkuvia pieniä askelia ja arjen tekoja”, Maarit sanoo.