Maitotilan ja lypsylehmän vuosi - Tarinoita Sipoosta

Maitotilan ja lypsylehmän vuosi

Lypsylehmä on maitotilalliselle kuin työkaveri. Sen hyvinvoinnista huolehtiminen on maitotilan arjessa vastuullisen työn peruspilareita. Vain hyvinvoiva lehmä tuottaa korkealaatuista maitoa. Maidontuottajamme ovat sitoutuneet työssään Arlan Laatuohjelmaan, jossa eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on yksi neljästä maidontuotannon kulmakivestä.

”Maidontuottajillemme on kunnia-asia, että he hoitavat koko alkutuotannon ketjun vastuullisesti. Arlan ja maidontuottajien arvot ja tavoitteet ovat yhteiset. Laatuohjelmaan sitoutuneet tuottajat tietävät tekevänsä päivittäisessä työssään parhaansa, jotta kuluttajat voivat turvallisin mielin ostaa kaupasta elintarvikkeen, joka on heidän tilansa maidosta valmistettu”, sanoo Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu.

Vuodenajat rytmittävät maitotilan arkea, mutta monet lypsylehmän hyvinvointitarpeet ovat samanlaisia vuoden jokaisena päivänä. Ne on ruokittava 2-4 kertaa ja lypsettävä vähintään kahdesti päivässä. Ne tarvitsevat siistin navettatilan ja juotavaa vettä jopa 120 litraa vuorokaudessa. Keskimäärin kerran vuodessa lypsylehmä poikii. Se on säännöllisen maidontuotannon edellytys.

”Maitotilan vastuullista työtä on, että nämä perusasiat hoidetaan hyvin”, Tuija toteaa.

Samaan rytmiin luonnon kanssa

Tuijan mukaan maataloustyölle on ominaista, että elämä tilalla kulkee luonnon kanssa samaan rytmiin. Talvella luonto on lepotilassa. Silloin maitotilallakin kerätään voimia uuteen kauteen, tehdään yhteenvetoa edellisestä vuodesta ja suunnitellaan tulevaa.

Kun päivät pitenevät ja valo lisääntyy, maidontuottaja on jo valmiina uuteen kasvukauteen. Koneet on huollettu kuntoon ja kesän viljelysuunnitelmat tehty.

”Maidontuottaja odottaa ja toivoo hyvää kesää, mutta hänellä on kokemusta siitä, että jokainen vuosi on erilainen. Luonto voi yllättää, vaikka asiat suunnittelisi hyvin etukäteen. Suunnitelmallisuus vähentää kuitenkin kiirettä, sillä se auttaa tekemään oikeat asiat oikeaan aikaan. Suomen vaihtelevissa sääoloissa tarvitaan silti myös pelisilmää, vaistoon luottamista ja nopeita päätöksiä, jotta esimerkiksi nurmirehun keruu aloitetaan kesällä sopivaan aikaan.”

Lypsylehmän vuodenkierrossa kevään tulo merkitsee usein laitumelle pääsyä. Lehmät viihtyvät laitumella huhti-toukokuulta syyskuuhun. Navetassa ne piipahtavat lypsettävänä, syömässä väkirehuja ja vilvoittelemassa. Joillakin tiloilla lehmät voivat ulkoilla myös talvella. Ne kestävät pakkasta hyvin, kunhan niillä on mahdollisuus päästä tuulensuojaan.

”Jaloittelu tekee hyvää lehmän hyvinvoinnille”, Tuija sanoo.

Vastuu omastakin hyvinvoinnista

Kesä- ja syyskausi sadonkorjuineen on maitotilan arjessa usein kiireistä aikaa. Siksi maitotilallisen on muistettava huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Sekin on osa maitotilan vastuullista työtä.

”Maatalousyrittäjät ymmärtävät onneksi hyvin, että paras yrittäjä ja eläintenhoitaja huolehtii myös omasta hyvinvoinnistaan. Itseään ei saa arvostaa pelkästään työn kautta, vaan elämässä on oltava muutakin tärkeää”, Tuija kiteyttää.