Huhu kertoi, että pohjoisen tienoilta löytyy kolme vahvaa, vaikkakin vaatimatonta naista, jotka kaiken lisäksi pitävät yhtä. Kävimme tutustumassa noihin kolmeen maitotilan emäntään ja siihen, millainen heidän roolinsa on tänään. Vuorossa Satu Ruokamo.
Satu ja Vesa Ruokamon tilalla vanhemmat käsitykset emännän ja isännän töistä pitävät edelleen paikkansa. Naisväki hoitaa kotityöt, lypsyt sekä navetan ja miesväki pellot. Ennen tilanpitoa Satu työskenteli Pentikin tehtaalla ja mies toimi lomittajana sekä metsäkoneenkuljettajana. Yhdessä he alkoivat hoitamaan tilaa vuonna 2002.
”Aika toki muuttaa työtapoja mutta esimerkiksi minä tuskin osaan traktoria edes käynnistääkään, saatikka ajaa. Työnjako menee samaa rataa kuin ennen vanhaan: naiset tykkäävät hoitaa kotia ja miehet peltoa,” Satu naurahtaa.
Satulle on tärkeää tuottaa kotimaista ruokaa, ja vanhin lapsista onkin innokas jatkamaan tilanpitoa vanhempiensa vanavedessä maatalousyrittäjätutkinnon siivittämänä.
”Pienestä asti poika on ollut mukana tilan töissä, eikä hän varmaan muualla ole töissä ollutkaan,” Satu kertoo.
Vuodet ovat olleet tasaisia Ruokamon tilalla eikä Satun mieleen tule mitään suurempia mullistuksia. Maidontuottajan mentaliteetti kun on sen luontoinen, että asiat on hoidettava eikä valittamiselle jätetä sijaa.
”Lomalla pyrimme lähtemään pois kotoa ja navetalta, sillä muuten vapaa ei tee tehtäväänsä. Pohjoiseen olemme tavanneet lähteä talvisin. Silloin otetaan koko perhe mukaan aina lasten kavereita ja omia koiria myöten.”
Lue myös: Emäntänä Heini Holmberg