– Haluan markkinoida puhdasta, kotimaista ruokaa. Kun lehmät voivat hyvin, sitä on ilo näyttää muillekin. Ihmisille on kerrottava, mitä maatalous on ja mistä maito tulee, Sari Rouvinen sanoo.
Rouvisen mukaan kaupunkilaisilla ja varsinkin nuorella sukupolvella ei aina ole selvää käsitystä siitä, mistä ruoka tulee ja mitä sen tuottaminen vaatii. Sosiaalinen media on helppo tapa tavoittaa nämä ryhmät ja oikaista käsityksiä.
Somessa esiintyvät lehmät ovat työkavereita ja ystäviä
Piiroomäen maatila on saanut some-sivuista vain positiivista palautetta.
– On tullut viestejä, joissa on kiitetty sitä, että jokaisella lehmällä on nimi ja etteivät ne ole pelkkiä korvanumeroita. Niin se on, lehmät ovat meidän ystäviämme ja työkavereitamme, emäntä toteaa.
Sosiaalisen median tilit toimivat paitsi yleisön ikkunana tilan elämään, myös hyvänä muisti- ja päiväkirjana Rouvisille.
– Somessa on kuvia ja tekstejä maatilan eläimistä ja tapahtumista. Sen avulla pysyy itsekin kärryillä siitä, mitä on tehty ja sieltä voi tarkistaa vaikka sen, millaiset sääolosuhteet ovat milloinkin olleet.
Sari Rouvisen mukaan tilan tapahtumista kerrotaan somessa mielellään.
– Olemme ylpeitä omasta työstämme ja saamme tehdä sellaista työtä, mistä tykkäämme. Ja haluamme kertoa siitä muillekin.
Piiroomäen tilalla on tällä hetkellä 33 lypsävää ja kaikkiaan eläimiä on 60. Tilan hoidon ja somettamisen lisäksi talon emäntä taitaa leipomisen. Myyntiin valmistuu muun muassa herkullisia ruisleipiä ja voileipäkakkuja.
Kuva Rouvisten kotialbumista