Tutkittua tietoa

Yhdessä syömällä parannetaan ihmissuhteita ja maailmaa

Lukuaika 2 min

Yhdessä syöminen on yksi vanhimmista tavoistamme. Monelle se on tapa kohottaa yhteisiä juhlahetkiä yli arjen. Toisille taas yhdessä syöminen on tapa jaksottaa arkea ja synnyttää rutiinien avulla turvallisuuden tunnetta. Yksi hektisen perhearjen haasteista on yhteisen ajan puute: yhä useampi sanoo kaipaavansa arjelta yhteisiä ruokailuhetkiä, mutta nopeatempoinen työelämä ja harrastukset estävät haaveen toteutumisen. 

Yhdessä syöminen vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta

Yhteinen ruokailuhetki ei ainoastaan hoida kehoa vaan myös mieltä, hyvinvointia ja jaksamista. Ruokailun yhteydessä on helppoa ja luontevaa keskustella päivän polttavista asioista ja jakaa omia kuulumisia. Miten koulupäivä sujui? Millaista oli töissä? Mitä suunnitelmia tehtäisiin viikonlopuksi?

Ruokahetki voi olla päivän ainoa ajankohta, jolloin kaikki perheenjäsenet ovat yhtä aikaa koolla. Siihen, ettei aikaa ruoanlaittoon tai yhteiseen ruokailuhetkeen aina ole, voi itsekin vaikuttaa tekemällä helposti lämmitettäviä ruokia ennakkoon jääkaappiin tai pakastimeen tai vaikka pyytää muita perheenjäseniä osallistumaan ruoanlaittoon. Esimerkiksi todellisen ikoniruoan, makaronilaatikon voi esivalmistella vaikka edellisenä päivänä jääkaappiin: jäljelle jää vain uunikypsennys seuraavalle illalle.

Yhteinen ruokailuhetki on siis merkittävä vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvaisuuden rakentaja perheissä, mutta unohtaa ei kannata myöskään säännöllisten ruoka-aikojen vaikutusta yleiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Jaettu kokemus on maukkaampi kuin yksin koettu

Kukapa meistä ei olisi jakanut poikkeuksellisen hyvän ruoka-annoksen kuvaa somessa. Mutta oletko ajatellut, miksi niin teemme? Kyse voi pohjimmiltaan olla tarpeesta jakaa kokemuksia muiden kanssa, sillä jakaminen syventää kokemuksen voimaa. 

Kun kokoonnumme juhlapyhänä kauniisti katettuun pöytään nauttimaan sesonkiin liittyvistä ruoista, me paitsi hemmottelemme itseämme ja läheisiämme, myös ylläpidämme kulttuuristen arvojen jatkuvuutta. Toisen joulupöytään kuuluvat ehdottomasti perinteiset klassikot, kalat, laatikot ja kinkku, kun taas toinen kokee jouluaterian olevan mahdollisuus kokeilla ja yllättää läheiset uusilla mauilla, kuten vaikkapa wasabi-lohirullilla tai metsäsienirisotolla.

Niin tai näin, samalla tulemme synnyttäneeksi perinteitä ja makumuistoja, jotka kulkevat sukupolvelta toiselle. Millaisia ovat omat makumuistosi lapsuuden jouluista? 

Ruoka on loistava esiliina

Yhdessä asiassa yhteinen ruokailu päihittää mennen tullen muut sosiaalisen kanssakäymisen muodot: ruoan äärellä on syntynyt ja lujittunut moni parisuhde. Ensimmäisillä treffeillä ruoalla on samankaltainen merkitys, kuin muinoin esiliinaksi kutsutulla henkilöllä. Ruoka antaa puheenaiheita ja pelastaa hiljaisilta hetkiltä, testaa makumieltymyksiä ja saattaa paljastaa toisesta piirteitä, jotka jäisivät muutoin piiloon. 

Osittain samasta syystä käydään liikelounailla: yhteinen, jaettu ruokailukokemus nopeuttaa tutustumista tuleviin liikekumppaneihin tai asiakkaisiin, kun bisneksen sijasta voidaan puhua vaikkapa hollandaisekastikkeen oikeaoppisesta valmistuksesta.

Yhteiselle ruokailulle ei aina tarvitse olla syytä. Ja jos omassa lähipiirissäsi yhteisiä ruokahetkiä ei ole tapana järjestää, mitä jos sinä aloittaisit uuden perinteen? Vaikka tulevana viikonloppuna – keksi ihan oma teema, tai anna ruoan olla syy kokoontua pöydän ympärille!