Lukuaika 2 min

Vuonna 2020 nähtiin Suomen kansallispuistojen kävijämäärissä valtaisa kasvu: suomalaiset löysivät tiensä metsäpoluille ja pitkospuille, laavuille ja makkaratulille. Mikä hauskinta, kävijämäärät ovat edelleen vain kasvaneet: kansallispuistoissa vierailtiin vähän yli 4 miljoonaa kertaa ja retkeilyalueilla lähes 600 000 kertaa vuonna 2021. Yhä useampi suomalainen mainitsee kansallispuistovierailun syyksi luontoelämykset, luonnon puhtauden, maisemat ja retken vaikutuksen hyvinvointiin. 

Tunnistatko itse samat syyt - vai puuttuuko siitä kenties yksi ja tärkeä, sienet? 

Sienet - mitä nautittavin syy liikkua luonnossa 

Päivä raittiissa ulkoilmassa reippaasti liikkuen tekee hyvää kunnolle ja mielelle, ja palkitsee makuelämyksen muodossa lautasella myöhemmin. Sieniä poimiakseen ei tarvitse kuitenkaan etsiä kartalta lähintä kansallispuistoa, sillä onnistuneen sieniretken voi tehdä ihan omassa lähimetsässä, asutpa kaupungissa tai maalla.

Mukaan sienimetsään kannattaa varata sään mukaiset vaatteet, sienikori ja -veitsi, sienikirja tunnistamista varten (tosin sovellukset toimivat metsässäkin) sekä tietenkin hyvät eväät. Jos metsä on sinulle vieras, kannattaa hyödyntää matkapuhelimen karttasovelluksia ja merkitä vaikka auton paikka paluuta varten kartalle. Paperinen kartta ja kompassi auttavat silloinkin, kun akku loppuu tai kenttä oikkuilee.

Mistä tietää, mitä sieniä kannattaa poimia?

Sienet luokitellaan karkeasti kolmeen ryhmään: ruokasienet, syötäväksi kelpaamattomat ja myrkkysienet. Ruokasienistä moni tuntee ulkonäöltä tärkeimmät: kantarellit, herkkutatit ja suppilovahverot. Hyvänä sienivuotena näiden kolmen tunnistamisella pääsee jo hienosti sienten makuun ja säilömäänkin. Lisää poimittavaa saa, kun opettelee tunnistamaan muita tatteja sekä rouskuja, haperoita ja vahakkaita. Myös kehnäsienet, lampaankäävät sekä kannoilla ja lahopuissa viihtyvät koivunkanto- ja mesisienet ovat joinain vuosina todella runsassatoisia, hyvälaatuisia ja mitä maukkainta sieniruokaa. Hyvä muistisääntö on, että jos et tunnista sientä varmasti, jätä se poimimatta. Ja jos niin sattuisi käymään, että kori kumisee retken jälkeen tyhjyyttään, oletpahan yhtä luontoelämystä rikkaampi!

Miten sieniä voi käyttää?

Nyt päästään asiaan. Metsäsienet ovat mitä maukkaimmillaan kastikkeissa ja piirakoissa sekä eri tavoin pikkelöitynä ja säilöttynä. Kokeile vaikka risottoa, jota voit valmistaa juuri niistä sienistä, mitä satuit löytämään. Tai mehevää suppilovahveropiirakkaa, joka yhdistyneenä purjoon ja sipuliin on taivaallista. Klassikko on myös joulupöydästä tai blinikaudelta tuttu sienisalaatti, johon rouskut ovat juuri omiaan. Pikkelöidyt, sokeroituun etikkaliemeen säilötyt kantarellit taas maistuvat vaikka paahtoleivän päällä tai syksyisen riistapaistin lisäkkeenä.

Sieniä voi myös pakastaa, jolloin niistä riittää nautittavaksi aina seuraavaan satokauteen saakka. Muistathan, että pakastettaessa sienistä pitää haihduttaa neste pois matalalla lämmöllä paistaen.

Jos pakastin ei marjakauden jäljiltä enää vedä, sienet voi kuivattaa sieni- ja hedelmäkuivurilla, mutta esimerkiksi runsassatoiset suppilovahverot voi kuivattaa myös uunissa tai hätätilassa vaikka leivinpaperille levitettynä lattialämmityksen avulla. Kuivatut sienet säilyvät tiiviissä astioissa seuraavaan syksyyn saakka ja ovat helposti käytettävissä kastikkeisiin tai murennettuna makua antamaan vaikkapa lihapulliin tai keittoihin.

Mitä jos suuntaisit jo tulevana viikonloppuna lähimetsään? Jos et välitä sienistä itse, yllätä kaverisi tai naapurisi tuoreilla  ja puhtailla metsiemme makuaarteilla!

Lähteet:

Metsähallitus: Kansallispuistojen käyntimäärät 2022

Ruokatietoyhdistys: Vinkkejä sienestykseen

LuontoPortti: Tunnista sienet