Lukuaika 2 min

Kun uneliaan silmät painuvat kiinni ja syvin univaihe alkaa, käynnistyvät aivoissa ylläpitotoimet, jonka aikana aivot puhdistuvat, tankkaavat ja korjaavat itseään. Unen aikaisissa siivoustalkoissa poistetaan aivoista sinne päivän aikana kertyneet kuona-aineet, korjataan soluvaurioita ja vahvistetaan hermoyhteyksiä erityisesti muistin kannalta tärkeillä aivoalueilla. 

Tarvitsemme noin 7-9 tuntia unta joka yö, mutta myös unen laadulla on merkitystä. Aivojen palautumisen kannalta tärkein univaihe on syvä uni – täydellisen rentoutumisen tila, jossa aivojen energiavarastot täyttyvät ja kuona-aineet poistuvat. Lue lisää alta unen tärkeydestä aivoille ja tutustu unen tehtäviin.

Unen tehtävät – mitä elimistössä tapahtuu unen aikana?

Unen tärkeys korostuu aivoterveyden ylläpitämisessä, sillä riittävä ja laadukas uni vahvistaa muistia, tehostaa oppimista, auttaa ratkaisemaan ongelmia ja toimii luovuuden lähteenä.

Kun aivomme saavat riittävän määrän laadukasta unta, alkaa aivoissa tapahtua. Päivän aikana syntyneet muistijäljet vahvistuvat ja tarpeettomia hermoyhteyksiä siivotaan pois. Näin jäsennämme myös päivän aikana saatua tietoa ja koettuja tunteita. Uni auttaa työstämään haastavia asioita ja toisinaan epämieluisat asiat voivat unen myötä unohtua kokonaan. Vastaavasti itselle tärkeät muistot vahvistuvat nukkuessa ja voivat jopa kertautua unessa.

Hyvin nukkuneet paitsi muistavat enemmän, mutta ovat myös valmiimpia suoriutumaan paremmin päivän aikaisista ongelmanratkaisua ja luovuutta vaativista tehtävistä. Unen vaiheista erityisesti REM-uni on itsessään luova tila, jonka aikana unessa voi syntyä uusia yhteyksiä, jotka tuovat uusia oivalluksia tuttuihin asioihin. Parhaimmillaan unesta voi saada sellaista inspiraatiota, että päivän aikana vielä mahdottomalta tuntunut ongelma on ratkennut yön aikana itsessään.

Unesta ei kannata tinkiä

Arjen kiireinen pyöritys ja pitkälle iltaan venyvät askareet saattavat ajaa tilanteeseen, jossa joka ilta tulee nipistettyä uniaikaa muihin puuhiin. Pitkään kestäessään liian vähäiseksi jäävä uni voi aiheuttaa terveydelle haitallista univajetta, joka vaikuttaa aivojen toimintaan negatiivisesti – reaktionopeus hidastuu, keskittyminen herpaantuu ja tarkkaavaisuus huononee.

Väsyneenä myös mieliala heittelee ja ärtymys voi nousta pintaan tavallista herkemmin, mahdollisista fyysistä terveysriskeistä puhumattakaan. Onneksi tilannetta voi osittain paikata viikonloppuna nukkumalla tavanomaista enemmän. Silloinkin kannattaa huomioida unen laatu ja varmistaa, että yöuni todella tekee tehtävänsä ja virkistää.

Unen laatuun vaikuttavat esimerkiksi asiat, joita teet ennen yöpuulle asettumista. Juoksevat ajatukset on hyvä pyrkiä rauhoittamaan ja tässä apuna toimivat tietoisuusharjoitukset. Kokeile aluksi vaikka matalan kynnyksen meditaatiota juuri ennen nukkumaan menoa.

Ethän vain ole menossa nälkäisenä nukkumaan? Iltapalallakin on merkitystä, kun tavoitteena ovat rauhalliset yöunet.

Uni kulkee vaiheissa

Unen tarpeessa saattaa olla yksilöllisiä eroja, mutta jokaisella meistä yöuni toistaa kuitenkin samaa kaavaa yöstä toiseen. Neljän univaiheen vuorottelu luo uneen unisyklin, joka toistuu 4-6 kertaa yössä.

Kahta ensimmäistä univaihetta kutsutaan kevyen unen vaiheiksi. Näissä lihakset alkavat rentoutua ja ruuminlämpö laskea – nukkuja on vielä unen ja valveen rajamailla. Kevyttä unta seuraa palautumisen kannalta tärkein univaihe, syvä uni, joka alkaa noin 30 minuutin kuluttua nukahtamisesta. Syvän unen aikana aivojen sähköinen toiminta hiljenee selvästi ja verenpaine laskee. Syvää unta on noin 20% koko uniajasta ja valtaosa tästä tärkeästä univaiheesta ajoittuu alkuyöhön – unen pituudesta nipistäminen vaikuttaakin ensimmäisenä syvän unen määrään. 

Syvän unen jälkeen aivot palaavat hetkeksi kevyeen uneen, jonka jälkeen hengitys alkaa kiihtyä, verenpaine villiintyy, lihakset lamaantuvat kaulasta alaspäin ja uneksijan silmät alkavat liikkua luomien alla. Aivot aktivoituvat yhtä vilkkaiksi kuin hereillä olessamme ja alamme nähdä unia. Tätä kutsutaan vilke- eli REM-uneksi. Puolitoista tuntia kestävissä unisykleissä syvä uni ajoittuu unen alkuun, kun taas aamua kohden REM-unen määrä unisykleissä kasvaa.

Priorisoi unen tärkeys

Päivärytmi kannattaa pyrkiä rakentamaan siten, että huomioit unen tärkeyden jaksamiselle. Toisinaan myös tehokkaat päivänokoset, voivat tehdä hyvää aivoille kesken hektisen päivän, kunhan torkut eivät veny liian pitkiksi.

Säännöllinen liikunta parantaa unta ja voi helpottaa nukahtamista, mutta ei kannata myöskään unohtaa oikeanlaisen ruokavalion merkitystä unen houkuttelussa.

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Uni. https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/uni

Mieli. Unen tehtäviä & Unen vaiheet. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/unen-tehtavia/ ja https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/unen-vaiheet/

Aivoliitto. Uni on aivojen aikaa & Uni huoltaa aivot https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/uni-on-aivojen-aikaa ja https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/uni/paremmat-unet-parempi-elamanlaatu