Suoliston toiminta

Suolisto ja hyvinvointi

Neljä syytä, miksi oman suoliston toiminta on hyvä tuntea

Lukuaika 3 min

Suolisto toimii porttina perkaamassa elimistöön pääseviä haitallisia ja hyödyllisiä aineita. Suoliston toimints ja se, millaista porukkaa suolistossasi asustaa, vaikuttaa siis vahvasti terveyteen. Ravitsemusterapeutti neuvoo, mitkä neljä asiaa suolistosta kannattaa ainakin tietää.

Erilaiset suolistovaivat ovat viime vuosina yleistyneet roimasti. Toisaalta ravitsemusterapeutti Katja Nissinen on työssään huomannut myös suolistotietoisuuden lisääntyneen.

”Vastaanotolle tulevat ovat usein jo aavistelleet vatsavaivojen tai muiden oireiden liittyvän suolistomikrobiston epätasapainoon”, hän kertoo.

Suoliston tutkiminen on melkoista salapoliisityötä. Oireilevaa suolistoa ei voi katsoa tai tunnustella samoin kuin vaikkapa kipeää kättä. Verikokeista tai muista labratuloksistakaan ei ole tuntuvaa hyötyä.

”Toisinaan analysoidaan ulostenäytteitä tai tehdään tähystyksiä, mutta useimmiten vaivat ovat toiminnallisia eli esimerkiksi turvotusta, ilmavaivoja tai ripulia, eikä mitään elimellistä vikaa tai sairautta löydy”, Nissinen kertoo.

Kun oman suoliston toiminta on tuttua ja osaa tukea mikrobiston hyvinvointia, voi säästyä monilta vaivoilta ja lisätä samalla yleistä hyvinvointia.

Suolistomikrobit toimivat portinvartijoina

Mikrobi on yleistermi ihmiselle välttämättömille pieneliöille, kuten bakteereille, viruksille, sienille, homeille ja hiivoille. Suolisto on portti, jonka portinvartijana on elimistön ja suoliston solut.  

Syöty ruoka ei ole ikinä täysin steriiliä, eikä sen pidäkään olla, ei ole ihminenkään. Ruoan mukana elimistöön kulkeutuu nimittäin erilaisia mikrobeja, huonoja ja hyviä.

”Huonot mikrobit aiheuttavat tulehduksia ja tauteja. Hyvät puolestaan lisäävät vastustuskykyä, torjuvat sairauksia ja rakentavat suotuisia välittäjäaineita”, Nissinen kertoo. 

Hyvinvoivassa suolistossa hyvien ja huonojen suolistomikrobien määrä ja suhde ovat tasapainossa.

”Jos huonot mikrobit ovat vallalla, suolistossa vallitsee dysbioosi eli epänormaali tila, joka aiheuttaa usein terveysongelmia. Toisaalta mikrobisto ei voi koostua pelkästään hyödyllisistä mikrobeista. Huonompiakin mahtuu sinne sekaan ja riittävä määrä hyviä bakteereja pitää pahikset kurissa.”

”Suolisto on yksilöllinen allekirjoitus, joten vertailu muihin ei kannata. Jokaisen pitää löytää oman suoliston parhaaksi juuri sillä hetkellä toimivat tavat.”

Probiootit syövät prebiootteja

Probiootit ovat eläviä minipieniä olentoja, joita ei silmällä näe. Niillä on monien tutkimusten mukaan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Probiootit vaikuttavat esimerkiksi suoraan ravintoaineiden pilkkoutumiseen ja imeytymiseen. Probioottien tuottamilla yhdisteillä on myös vaikutusta ihmisen vastustuskykyyn ja elimistön toimintaan. Yleisesti probiootteja kutsutaan maitohappobakteereiksi, vaikkakaan ne eivät ole täysin saman asia.

”Probiootti voi olla maitohappobakteeri tai myös jotain muuta, eikä maitohappobakteeri ole aina probiootti”, Nissinen selventää.

Probiootteja saa esimerkiksi hapanmaitotuotteista, kuten viilistä. Sitä voi ottaa myös ravintolisänä esimerkiksi reissuun lähtiessä, jos kohdepaikan mikrobisto on kovin erilainen. Probioottilisälle voi olla paikkansa myös antibioottikuurin yhteydessä ehkäisemässä vatsaoireita.

”Ainakaan haittaa probiootin säännöllisestä käytöstä ei ole, erityisesti jos se tuntuu, että suoliston toiminta paranee.”

Prebiootit ovat probioottien ruokaa. Jotta suolistossa siis olisi toivotusti probiootteja, siellä pitää olla myös niitä ruokkivia prebiootteja. Siksi probioottilisistä löytyy usein myös prebiootteja.

”Valmistetta syömällä toivotaan parannettavan suoliston bakteerikantaa. Nautitut probiootit pärjäävät suolistossa paremmin, jos niillä on prebiootteja ruokanaan. 

Ruoasta prebiootteja saa täysjyväviljatuotteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Tuotteista, joissa on osittain huonosti sulavia hiilihydraatteja. Ongelmana on, että usein juuri nämä ruoat voivat ärsyttää vatsaa. Esimerkiksi FODMAP-ruokavaliossa muun muassa omena, ruis ja sipuli ovat usein kiellettyjen listalla.

”Huvikseen ei tiukasti rajoittavalle ruokavaliolle kannata lähteä, koska kikkailulla voi olla negatiivisia vaikutuksia suoliston toiminnalle”, Nissinen muistuttaa.

Fermentoinnissa on eroja

Fermentointi eli hapattaminen on vatsaystävällinen säilömistapa. Fermentoiduista tuotteista tutuimpia lienee hapankaali, mutta hapattamista hyödynnetään myös esimerkiksi hapanmaitotuotteiden, juurileipien ja kimchin maitohappokäymisessä.

Fermentointi paitsi lisää tuotteen säilyvyyttä, se voi parantaa toivottujen ravintoaineiden imeytymistä. Esimerkiksi juureen tehty ruis- tai hapanleipä on jossain määrin fermentoitu, jolloin raudan imeytymistä heikentävien fytaattien määrä vähenee.

Fermentointi ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että tuote sisältäisi edelleen terveyttä edistäviä maitohappobakteereja.

”Esimerkiksi hypetystä osakseen saaneet kimchit ja kombuchat ovat fermentoituja, mutta saattavat olla myös pastöroituja, jolloin niissä ei kuitenkaan ole eläviä maitohappobakteereja, kuten esimerkiksi viileissä, jogurteissa ja hapankaaleissa”, Nissinen kertoo.

Suoliston tila muuttuu jatkuvasti

Suolistomikrobisto ryhtyy muodostumaan jo syntyessä ja kehittyy lapsuuden ympäristön ja elintapojen myötä. Suoliston tila jatkaa muuttumista koko elämän ajan, elämäntyylin mukaan.

”Suolisto on yksilöllinen allekirjoitus, joten vertailu muihin ei kannata. Yleispätevästi voidaan sanoa, että suoliston hyvinvointia edistää ravitsemussuositusten mukainen syöminen eli runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa ja kohtuudella lihaa ja sokeria. Yleispäteviä suolistomikrobisuosituksia sen sijaan ei voida antaa”, Nissinen toteaa.

Kansainvälisissä kaupallisissa yrityksissä pyritäänkin analysoimaan ulostenäytteitä ja myymään sen myötä juuri sopivia suolistovalmisteita. Katja Nissinen pitää suuntaa lupaavana, joskin vielä epävarmana.  

”Suolistotutkimus käy nyt niin kuumana, että markkinoilla voi hyvin olla kymmenen vuoden kuluttua tietylle suolistotyypille sopivia valmisteita.”

Suoliston toiminta on hyvin yksilöllistä ja jatkuvassa muutoksessa. Sen puolesta puhuvat myös harppauksin lisääntynyt tieto suolen ja mielen yhteydestä. Esimerkiksi moni Nissisen asiakas kärsii nykyelämän vaativuuteen ja hektisyyteen liittyvästä stressivatsasta.

”Mielen hyvinvoinnilla tuntuu olevan rauhoittava vaikutus suoliston toimintaan ja toisinpäin. Yhteyttä tukee esimerkiksi suolistossa asuvat mielenterveydelle edulliset, vielä vähemmän tutkitut hyvisbakteerit nimeltä psykobiootit”.

 

Kirjoittanut: Noora Valkila

Kirjoittaja on sipoolainen vapaa terveys- ja hyvinvointitoimittaja, joka innostuu erityisesti aiheista, joiden avulla voi löytää parempaa oloa ja lisää virtaa.