Kuitupitoinen ruokavalio

Lukuaika 2 min

Tuore ruotsalaistutkimus antaa lisänäyttöä, että tiettyjen mikrobilajien esiintymisellä suolistossa on edullinen vaikutus ja että suolistomikrobiston koostumukseen vaikuttaa ensisijaisesti terveellinen, kuitupitoinen ruokavalio.

Yhtenä kunnianhimoisimpana haasteena suolistotutkimuksen saralla on ollut selvittää, millainen on hyvinvointiamme tukeva ja edistävä suolistomikrobisto – mitkä lajit ovat vallalla ja kuinka ruokavaliolla voidaan vaikuttaa mikrobien väliseen tasapainoon? Tuore tutkimustieto länsinaapuristamme tarjoaa taas hieman uudenlaisen näkökulman tähän loputtoman kiinnostavaan aiheeseen. Ravitsemustieteen alan ykköslehdessä, yhdysvaltalaisessa The Journal of Nutritionissa huhtikuussa julkaistu ruotsalaistutkimus Lundin yliopistosta vahvistaa jo olemassa olevaa näyttöä siitä, että terveellinen, ravitsemussuositusten mukainen ja kuitupitoinen ruokavalio yhdistyy tiettyjen mikrobien suurempaan määrään suolistossa.

Ravitsemustutkija Ulrika Ericson kollegoineen jakoivat tutkittavien ruokavaliot kahteen erilaiseen ruokavaliotyyppiin neljän päivän ruokapäiväkirjojen perusteella; terveellinen (”A Health-conscious”) ja paljon rasvaa ja sokeria sisältävä (”Sugar/High-Fat Dairy) ruokavalio. Tutkittavien ruokapäiväkirjat olivat peräisin laajasta 1726 osallistujan väestötutkimuksesta, jossa oli mukana 18–71 -vuotiaita ruotsalaisia miehiä ja naisia. Terveellisesti syövien henkilöiden ruokavalioon kuului muun muassa runsaasti hedelmiä, marjoja ja muita kasviksia, kalaa, pähkinöitä ja siemeniä, maustamatonta jogurttia ja kuitupitoisia tuotteita, kuten leipää ja viljoja. Tämän tyyppinen kuitupitoinen ruokavalio vastaa mainiosti suomalaisia ja siten pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Toinen ruokavaliotyyppi eli rasva- ja sokeripitoinen ruokavalio sen sijaan sisälsi runsaasti makeita leivonnaisia ja jälkiruokia, vaaleaa leipää, prosessoitua lihaa ja runsasrasvaisia maitotuotteita.

Suolistomikrobiston koostumukseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokailutottumuksilla

Ruokavalion lisäksi tutkittavien suolistomikrobiston koostumusta ja diabeteksen esiasteesta kertovia veriarvoja, kuten paastoverensokeria, analysoitiin. Kasvis- ja kuitupitoista ruokavaliota noudattavien henkilöiden suolistomikrobistosta löydettiin selkeästi enemmän tiettyjä bakteerityyppejä, kuten Roseburia ja Lachnospira –sukujen lajeja. Näistä erityisesti Roseburia-lajin bakteerien esiintyminen suolistossa on yhdistetty vähäisempään tyypin 2 diabeteksen tai ärtyneen suolen oireyhtymän esiintyvyyteen. Tutkimuksessa ilmeni, että esidiabeteksen esiintyvyys oli alhaisempi henkilöillä, joiden suolistossa kyseistä bakteerilajia esiintyi runsaammin.

Tämän tutkimuksen myötä saatiin lisänäyttöä siitä, että tiettyjen mikrobilajien esiintyminen suolistossa on yhteydessä parempaan terveydentilaan ja että suolistomikrobiston koostumukseen voidaan ensisijaisesti vaikuttaa terveellisillä ruokailutottumuksilla. Voidaan siis olla yksimielisiä siitä, että kuitupitoinen ruokavalio ja kasvikset, sekä toisaalta sokerin ja tyydyttyneen rasvan saannin rajoittaminen antavat hyville suolistomikrobeillemme riittävästi ravintoa, jotta ne lisääntyvät ja jaksavat tukea ja edistää elimistömme terveyttä.

Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa yhtenä kiivaimpana tutkimuskohteena on selvittää, kuinka erilaisilla maitohappobakteereilla voidaan vaikuttaa suolistomikrobistoon ja siellä vallitsevaan tasapainoon. Potentiaalisia lajeja on löydetty ja niiden terveysvaikutuksia on tutkittu niin eläimillä kuin ihmisillä ja tutkimus jatkuu edelleen. Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio on silti edelleen ensisijainen keino pitää suolisto tyytyväisenä ja hyvinvoivana.

Kirjoittanut: Elina Olkkonen

Kirjoittaja on parikymppinen ravitsemustieteen opiskelija ja yrittäjänalku, jota tällä hetkellä kiinnostaa kaikki suolistomikrobeista syömisen psykologiaan. Onnellisimmillaan hän on CrossFit-salilla, luontopolulla ja aamukahvia juodessa.

Lähde: Ericson U, Brunkwall L, Hellstrand S, Nilsson PM, Orho-Melander M. A Health-Conscious Food Pattern Is Associated with Prediabetes and Gut Microbiota in the Malmö Offspring Study. J Nutr. 2020;150(4):861‐872. doi:10.1093/jn/nxz293

Lue lisää elintarvikkeiden hyväksytyistä terveysväitteistä