Jarkko Salosen ja Johanna Nummela-Salosen (kuvassa) lypsykarjatila löytyy keskeltä hausjärveläistä taajamaa. Helsinkiin Rantalasta on matkaa vain 80 kilometriä ja kasvava muuttovirta pk-seudulta lisääkin haasteita karjan pitämiselle. Jarkko ja Johanna pyrkivät huomioimaan lähiympäristönsä ihmiset, esimerkiksi ajoittamalla lietteen ajo mahdollisimman järkevästi.
Tampereelta kotoisin oleva Jarkko tunnustautuu syntyperäiseksi kaupunkilaiseksi ja ymmärtää siksi romantisoidun näkemyksen maaseudusta.”Aluksi suhtautuminen naapuruston kotieläimiin on ihastunutta, mutta romantiikka karisee, kun yöllinen ammuminen ja lannan haju realisoituvat jokapäiväisiksi seuralaisiksi.”
Maatalous vaikuttaa monella tapaa ympäristöömme. Kuormituksen ohella maatalous on keskeisessä roolissa kulttuurimaisemien ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Viljapellot ja laitumet kuuluvat monelle aitoon maaseutumaisemaan ja ne ovat myös monille eläin- ja kasvilajeille välttämättömiä elinympäristöjä.
Maatilat myös elävöittävät pieniä paikkakuntia. ”Keskisuurella maatilalla on koko ajan kylän nuoria työssä ja tilat vetävät liikennettä kylälle: maitoautokuskit, maatilaharjoittelijat ja rehurekkaliikenne pitävät elintoimintaa yllä paikoissa, jonne on vaikea keksiä tai sijoittaa uutta liiketoimintaa”, Jarkko kertoo.
Lannan haju on merkki luonnonmukaisuudesta
Ravinnekuormituksen, kasvihuonekaasujen ja typpilannoituksen vähentämiseksi maataloutta säätelevät ympäristölait, -asetukset ja -säännökset. Viljelijöille vapaaehtoinen ympäristötukijärjestelmä on myös merkittävässä roolissa ympäristökuormituksen minimoimisessa, ja leijonanosa tiloista kuuluukin sen piiriin. Rantalassakin ympäristöarvoihin suhtaudutaan tosissaan.
Esimerkiksi kotieläintuotannosta erittyviin hajuhaittoihin paneudutaan puhaltamalla lietesäiliöiden pintaan hajuja sitova lekasorakerros ja peittämällä kompostit. Lisäksi keväällä 2012 palkattiin urakoitsija, joka sijoitti lietteen multaimella suoraan maan sisään. Jarkko muistuttaa, että karjan lannan haju on todiste luonnonmukaisesta lannoituksesta, jossa orgaaninen ja eläinperäinen aines on keskiössä.
Vaikka Rantalassa lypsetään tavanomaista maitoa, luomuviljelystä on katsottu mallia. Esimerkiksi karjanlannan käytön tehostaminen ja apilan käyttö typen lisääjänä vähentävät apulannoituksen tarvetta. Tämä säästää sekä ympäristöä että viljelijän kukkaroa Jarkon mukaan.
Lisää avointa keskustelua maataloudesta ja tilanpidosta
Jarkon mielestä tilallisten pitäisi avoimesti lähestyä naapurustoa. ”Tilallisille asiat voivat olla itsestäänselvyyksiä, mutta maataloutta tuntemattomille ihmisille on hyvä selvittää miksi lietealtaat laitetaan pyörimään ja lantaa levitetään pelloille”, Jarkko toteaa.
Rantalan tilalla lisätään tietoutta maatalouden arjesta monella tapaa. ”Valtaosa harjoittelijoiksemme tulevista maatalousopiskelijoista on kaupunkilaisia, joilla ei ole paljon tietoja käytännön työstä. Myös koululais- ja päiväkotiluokille maatilavierailut ovat olleet hyvin avartavia.” Lisäksi Jarkko ja Johanna päivittävät Rantalan tilan kuulumisia Facebookissa ja Twitterissä.
