Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kiteen Meijeri on Arla Ingmanin tytäryhtiömeijeri. Kiteellä sijaitsee myös MaitoSuoni Oy, joka tuo erilaista lähestymistapaa maidontuotantoon. Vuonna 2012 perustetussa MaitoSuoni Oy:ssä osakkaina ovat maidontuottajat Ari ja Jaana Hänninen sekä Marko ja Jonna Suoninen.
MaitoSuoni keskittyy vain maidontuotantoon, mutta molemmat perheet tekevät myös omilla tiloillaan urakointina peltoviljelyitä MaitoSuoni Oy:lle. Tuottajat tekevät töitä työvuorolistojen mukaan ja ovat keskittyneet omiin vastuualueisiinsa navettatöiden lisäksi.
Arin mukaan vastuualueiden jako auttaa keskittymään olennaiseen. ”Yksi vastaa eläinrekisteristä ja palkanmaksusta ja toisella on toimilupa jalostukseen. Kolmas vastaa rehustuksen suunnittelusta ja minä hoidan taloushallintoa muiden töiden lisäksi.”
MaitoSuoni työllistää yhden ulkopuolisen henkilön osakkaiden lisäksi. Tilalla riittää töitä, sillä tämän vuoden loppuun mennessä navetassa tulee olemaan noin 200 lehmää ja 150 hiehoa. Tällä hetkellä lypsäviä on 130 ja nuorkarjaa noin 100 yksilöä, joista hiehoja on 70.
Uudessa navetassa on 28-paikkainen takalypsyasema, johon päädyttiin kustannussyistä. Koska tilalla on työvoimaa omasta takaa, takalypsyasema toimii hyvin isossakin navetassa. Navettahommissa tarvitaan kolme ihmistä kerrallaan.
Mistä idea yhteiseen maitotilaan lähti?
Arin mukaan ison investoinnin taustalla on osakkaiden vankka luottamus maidontuotannon tarpeellisuuteen ja tulevaisuuteen Suomessa. ”Tuottajat vähenevät koko ajan, kun alkaa tulla eläkeikä vastaan aika monelle. Jossain vaiheessa sanotaan vielä ’ei oota’ täällä Suomessakin.”
Ari ja Marko ovat tunteneet toisensa jo teini-iästä lähtien, mutta käytännössä ideointi alkoi vuonna 2009. Suonisilla oli vuotta aiemmin tehty sukupolvenvaihdos ja heidän lähtökohtansa oli 20 lehmän parsinavetta. ”Alettiin miettiä, että heidän pitäisi investoida vähintään yhden robotin kokoiseen tilaan ja siinä kustannus oli suhteessa eläinmäärään aika paljon kovempi kuin olisi ollut tällaisessa yhteisnavetassa”, Ari kertoo.
Hännisilläkin olisi laajentaminen tullut vastaan viiden vuoden sisällä, jonka takia tilalle olisi pitänyt palkata ulkopuolista työvoimaa. ”Tästä saatiin se ajatus, että kun yhdistetään tilat niin voidaan omalla porukalla hoitaa pääosa töistä ja palkataan vain yksi tai kaksi maksimissaan ulkopuolelta siihen avuksi”, Ari kuvailee.
Yhteistyö helpottaa tuottajien elämää
Yhteistyö jakaa ja laskee kustannuksia verrattuna siihen, jos tuottaja toimii ja investoi yksin. Esimerkiksi rehukustannukset ovat pudonneet kolmannekseen verrattuna Hännisten aikaisempaan 70 lehmän tilaan.
Yhteistyökuvio helpottaa muutenkin tuottajien elämää. Arin mukaan oma työ helpottuu ja vapaa-aikaa jää enemmän kuin ennen. Vastuun ja ideoiden jakaminen auttaa ratkomaan ongelmia ja kehittämään tilaa edelleen. ”Meillä on ollut semmoinen tapa, että jos joku jotain ehdottaa niin sitä kokeillaan käytännössä. Aika paljon on saatu tehostettua työaikaakin monella ratkaisulla”, Ari kertoo.
Ison karjan hoito täytyy opetella
Vaikka yhteistyö sujuu osakkaiden välillä hyvin ja ratkaisu hyödyttää monella tapaa, joitain ongelmia löytyy myös luonnollisesti. Isossa karjamäärässä korostuvat esimerkiksi taudit ja muut ongelmat
Esimerkiksi sorkanvälitulehduksen ehkäisyyn pitää ison karjan kanssa kiinnittää erityisesti huomiota. ”Ostoeläimet eivät menneet suoraan uuteen navettaan vaan olivat ensin vanhassa navetassa. Uudessa navetassa on kumimatolla päällystetyt käytävät ja vaahdotuslaitteet sorkille, mutta silti niitä tulehduksia ilmenee”, Ari kuvailee.
Ison karjan ruokintaakaan ei voi suunnitella ihan yksilötasolla. Arin mukaan se täytyy opetella, jotta ruokintaan harjaantuu ja kaikki lehmät saavat varmasti tarvittavat aineet ja energiat.
Neljän maidontuottajan osakeyhtiöllä ei ole myöskään lomitusoikeutta, mutta tähän asti työvuorot on saatu hyvin sovittua. Haastatteluhetkellä Suoniset olivat viikon lomamatkalla ja seuraavalla viikolla oli Hännisten vuoro reissata.
Tuottajan kannattaa investoida
Investoinneissa täytyy aina huomioida kannattavuus. Arin mielestä heidän investointinsa kustannukset vastaavat hyötyjä. Kuukausitasolla kustannukset ovat laskeneet selvästi tuotettua maitolitraa kohden.
Ari kannustaa tuottajia tekemään investointeja. ”Pienikin muutos navetassa näkyy työtehossa. Sen ei tarvitse olla kuin uusi maali seinään, niin se jo kummasti tuo mielekkyyttä siihen työntekoon. Investoinneilla on aina omat psykologiset vaikutuksetkin, ne tavallaan ruokkivat kehittämään sitä omaa työtä.”
Isompia yhteistyökuvioita varten Ari neuvoo rohkeasti tekemään kannattavuuslaskelmia, mutta neuvoo varautumaan myös ongelmiin. ”Kaikille on omat ratkaisunsa. Suunnittelun pitää lähteä tilatasolta ja resurssit pitää huomioida, ettei lähde ylittämään omia kykyjään. Kaikki on mahdollista kun siihen vaan uskoo”, Ari kiteyttää.
