”Hus hus!” Hämyisästä navetasta ulos kirkkaaseen auringonpaisteeseen ajetut lehmät näyttivät hetken hölmistyneiltä. Jotkut löysivät ratkaisun U-käännöksestä, toiset toivottivat uuden kehityksen tervetulleeksi ja nelistivät kohti vihreätä niittyä. Laidunkausi oli alkanut.
Tänä vuonna lehmien laitumelle laskua seurattiin Liljendalissa ja Klaukkalassa. Arla Ingmanin järjestämien tapahtumien yleisöksi oli kutsuttu lähikoulujen oppilaita, joita lehmien laidunpelleily nauratti kovin. ”Tappelu! Tappelu!” lapset innostuivat, kun kaksi sarvipäätä otti yhteen Rustaniuksen tilalla Liljendalissa. Liljendalissa lehmät laskettiin laitumelle yhteistyössä Ruotsinkielisen maataloustuottajain keskusliitto SLC:n kanssa.
Emäntänä Liljendalissa toimi tuottajamme Maria Rustanius. Rustaniuksen tilalla asustaa yhteensä 40 lypsävää, 15 hiehoa ja 12 vasikkaa. Karja on holstein-friisiläisiä ja ayrshirea ja tuottaa vuosittain noin 340 000 maitolitraa. Peltoalaa tilalla on noin 50 hehtaaria, josta 10 hehtaaria on viljalla ja loput nurmella. Suurin osa karjan tuorerehusta tuotetaan tilalla. Myös valtaosa ohrasta ja kaurasta viljellään itse. ”Parressa kiinni vietetyn talven jälkeen lehmämme odottavat kovin laitumelle pääsyä”, Maria naureskelee eläinten innolle.
Toisena tapahtumapäivänä vierailimme Nurmijärvellä. Klaukkalalaisen pariskunnan Päivi ja Tomi Toivomäen omistamalta Ylisjoen tilalta löytyy 25 lypsävää, 13 hiehoa ja saman verran vasikoita. Karjasta valtaosa on ayrshireä, yksi viidesosa on holsteinia. Lisäksi löytyy kolme jersey-hiehoa. Vuonna 1920 perustettu tila tuottaa vuosittain noin 160 000 maitolitraa. Omaa peltoalaa tilalla on noin 65 hehtaaria ja vuokrattua 102 hehtaaria. Toivomäet saavat tuloja myös viljelystä ja koneurakoinnista: ”Karjanpitomme tulevaisuuteen vaikuttavat Klaukkalan laajeneminen ja liikenneverkon rakennussuunnitelmat”, Päivi kertoo.
Arlalla pitkät perinteet lehmien laitumille laskussa
Viime vuonna Arla Ingman järjesti vastaavan Lehmät laitumelle –tapahtuman yhteistyössä MTK:n kanssa Kalliolan tilalla Klaukkalassa. Tapahtuman juuret löytyvät kuitenkin Ruotsista, jossa Arlan järjestämästä Betessläpp-tapahtumasta on tullut monelle jokakeväinen perinne. Viime vuonna yleisölle avoimissa tapahtumissa ympäri Ruotsia vieraili yhteensä yli 100 000 kiinnostunutta. Tänä vuonna Betessläppissä on mukana 49 tilaa Skånen Perstorpista Jämtlantiin ja niihin odotetaan lähes 120 000 kävijää. Myös Tanskan Arlassa laitumelle lasku -tapahtumat ovat nousseet jättimenestykseksi. Noin 36:lla Arlan luomutilalla vieraili tapahtumapäivänä huhtikuun lopussa noin 86 000 kiinnostunutta.
”Lehmä on laiduneläin, joten niiden laiduntaminen on hyvin luonnollinen asia”, kertoo Uudenmaan ProAgrian maaseutuneuvoja Päivi Mäki. Kun laidun hoidetaan asianmukaisesti, lehmä hyötyy hyvin monella tapaa laiduntamisesta. ”Laiduntaminen lisää eläimen kokonaisvaltaista hyvinvointia: se hoitaa sorkkien terveyttä, antaa talven aikana sisätiloissa syntyneiden nahkahiertymien parantua rauhassa ja hoitaa henkistä puolta. Liikkuminen tekee hyvää myös eläimen lihaskunnolle.”
Vaikka parsinavetassa talven asustavat lehmät on lain mukaan päästettävä jaloittelemaan, mitään laiduntamispakkoa ei Suomessa kuitenkaan ole. ”Maitotilallisia kannustetaan lehmien laitumelle laskuun hyvinvointituen kautta”, Mäki kertoo. ”Koen, että lehmien laiduntaminen helpottaa myös tilallista. Työmäärää se ei varmasti vähennä, mutta helpottaa esimerkiksi navetan puhtaanapitoa.”
