Unen laatu

Tutkittua tietoa

Voiko unen laatu parantua probioottien vaikutuksesta?

Lukuaika 4 min

Viime vuosina on alettu puhua ’psykobiootteista’, joilla on mahdollisesti positiivisia vaikutuksia suolistomikrobistoon ja sitä kautta jopa psykiatristen ja neurologisten sairauksien kehittymisen estämiseen. Italialaistutkimus kertoo lupaavista tuloksista, miten probiootit vaikuttavat asioihin, kuten unen laatu ja mieliala.

Olet varmasti kuullut väitettävän, että suolistossa sijaitsee elimistömme toiset aivot. Aivojen ja suoliston välillä käydäänkin vilkasta vuoropuhelua, ja tietämys tämän kaksisuuntaisen yhteyden vaikutuksista kasvaa kovaa vauhtia. Frontiers in Psychiatry -tiedelehdessä maaliskuussa 2019 julkaistu italialaistutkimus tarkasteli probioottien käytön vaikutuksia kolmeen psyykkiseen osa-alueeseen; mieliala, unen laatu ja persoonallisuuden piirteet.

Tutkittavina oli yhteensä 33 tervettä, 19–33-vuotiasta mies- ja naisopiskelijaa Veronan yliopistosta. Osallistumisen esteenä olivat muun muassa psykiatriset ja neurologiset sairaudet, keliakia, laktoosi-intoleranssi ja äskettäinen antibioottikuuri. Tällä poissulkumenetelmällä haluttiin vähentää erilaisten sekoittavien tekijöiden vaikutuksia tutkimustuloksiin ja tutkia mahdollisimman terveitä yksilöitä. Tutkimushenkilöt jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään siten, että molemmissa tutkittavien keskimääräinen ikä, sukupuolijakauma ja fyysinen aktiivisuus olivat tasapainossa. Toinen ryhmä käytti probioottivalmistetta ja toinen plasebovalmistetta kerran päivässä yhteensä kuuden viikon ajan. Tutkimushenkilöt eivätkä myöskään tutkijat tienneet kumpaa valmistetta kukin tutkittava käytti, eli tutkimus oli kaksoissokkoutettu.

Probioottivalmiste sisälsi neljää paljon tutkittua probioottikantaa (Lactobacillus fermentum LF16, L. rhamnosus LR06, L. plantarum LP01, ja Bifidobacterium longum BL04), joita voit löytää myös monista kaupan hyllyn probioottisista tuotteista, kuten jogurteista ja ravintolisistä. Nämä bakteerikannat, eli lactobacillit ja bidobakteerit, esiintyvät usein myös arkisemmalla nimellä maitohappobakteerit. Probioottien tarkoituksena on kulkeutua elävinä suolistoon ja edistää isäntänsä terveyttä tiettyinä annoksina nautittuna. Tutkimuksessa käytetty plasebo-tuote sisälsi probioottien sijaan maltodekstriiniä, mikä on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia.

Tietyistä probiooteista on alettu puhua ’psykobiootteina’, sillä niillä on mahdollisesti positiivisia vaikutuksia suolistomikrobistoon ja sitä kautta jopa sairauksien kehittymiseen

Tutkittavien tehtävänä oli vastata mielialaa, unta ja persoonallisuuden piirteitä mittaaviin kyselyihin neljänä eri ajankohtana: lähtötasossa ennen valmisteiden nauttimista, 3 ja 6 viikon kohdalla sekä 3 viikkoa viimeisen valmisteen nauttimisen jälkeen. Neljää kyselyä käytettiin mittaamaan erilaisiin mielentiloihin, kuten ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen liittyviä tunteita ja niiden voimakkuutta. Unen laatua arvioitiin kyselyllä, joka sisälsi kysymyksiä esimerkiksi nukkumaanmenoajasta, nukahtamiseen vaaditusta ajasta ja unikatkoksista. Persoonallisuuden piirteitä, kuten temperamenttia ja erilaisten selviytymismekanismien käyttöä stressaavissa tilanteissa arvioitiin neljällä erilaisella kyselyllä. 

Mielialan eri osa-alueita mittaavia testejä oli useita, eikä kaikissa niissä huomattu merkitseviä eroja probiootti- ja plasebo-ryhmäläisten välillä. Havaittiin kuitenkin, että unen laatu koheni ja mieliala parani tietyillä osa-alueilla niillä, jotka käyttivät probioottia mutta ei heillä, jotka käyttivät plasebo-tuotetta. Esimerkiksi mielialaa mittaavassa Profile of Mood State -testissä masentuneisuuden, ärtymyksen ja uupumuksen tunteita koettiin merkitsevästi vähemmän tutkimuksen lopussa kuin tutkimuksen alussa probioottia käyttäneillä. Lisäksi tulokset olivat edelleen samansuuntaisia mittauksissa, jotka suoritettiin kolme viikkoa tutkimuksen loppumisen jälkeen, jolloin probioottia ei ollut enää nautittu. Tämä havainto voisi viitata siihen, että probioottien vaikutukset olisivat pysyviä ainakin hetken aikaa.

Probioottia nauttineet raportoivat myös, että unen laatu oli kohonnut tutkimuksen edetessä. Tiedetään, että mielialan ollessa tasapainossa on myös unen laatu parempaa, eli nämä kaksi tekijää ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. On mahdollista, että probiootit vaikuttivat unen laatuun sekä mielialan kohenemisen kautta että itsenäisesti. Tutkimusta ja selkeämpiä tutkimustuloksia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta voidaan vetää vahvempia johtopäätöksiä näiden muuttujien välille. Persoonallisuuden piirteiden suhteen johdonmukaisia muutoksia ei juurikaan havaittu tutkimuksen edetessä. Tulos vahvistaa oletusta siitä, että nämä pitkälti synnynnäiset piirteet ovat melko pysyviä ja vaikeasti muokattavia.

Mitä tämä paljon puhuttu, aivojen ja suoliston välinen vuorovaikutus sitten käytännössä tarkoittaa? Yhteyttä kutsutaan suoli-aivoakseliksi (eng. ’gut-brain axis’) ja kommunikaatio näiden elinjärjestelmien välillä tapahtuu pääosin hermostollisesti ja hormonaalisesti. Suolistomikrobit ja niiden tuottamat yhdisteet vaikuttavat aivoihin monin eri tavoin, kuten lisäämällä hormonien tuotantoa.

Viime vuosina tietyistä probiooteista on alettu puhua ’psykobiootteina’, sillä niillä on mahdollisesti positiivisia vaikutuksia suolistomikrobistoon ja sitä kautta jopa psykiatristen ja neurologisten sairauksien kehittymiseen. Koe-eläintutkimuksista saadut tulokset ovat olleet innostavia, mutta niiden lisäksi ihmisillä tehtyjä tutkimuksia tarvitaan lisää tukemaan näitä havaintoja. Esimerkiksi masentuneen ihmisen suolistomikrobisto on voitu siirtämää hiirelle, minkä jälkeen myös hiiri on alkanut oireilla. Mikrobiston koostumuksen yhteys mieleen on siis kiistaton, mutta spesifisempi tieto esimerkiksi eri lajien optimaalisista suhteista on vielä selvittämättä.

Italialaistutkimuksen tutkimusryhmä arvioi seuraavaa: ”Olettamuksemme on, että yksi probioottien mahdollisista vaikutusmekanismeista on niiden vuorovaikutus suolistomikrobien kanssa, mikä johtaa sellaisten hermovälittäjäaineiden esiasteiden tuotantoon, jotka liittyvät tunteidenkäsittelyyn, uneen ja muihin aivotoimintoihin.” Siten mikrobiston muokkaaminen probioottien avulla saattaa olla yksi tulevaisuuden keinoista vaikuttaa aivojen toimintaan ja parhaimmassa tapauksessa edistää psyykkistä hyvinvointia.

 

Kirjoittanut: Elina Olkkonen

Kirjoittaja on parikymppinen ravitsemustieteen opiskelija ja yrittäjänalku, jota tällä hetkellä kiinnostaa kaikki suolistomikrobeista syömisen psykologiaan. Onnellisimmillaan hän on CrossFit-salilla, luontopolulla ja aamukahvia juodessa.

 

Lähteet:
Marotta, A., Sarno, E., Del Casale, A., Pane, M., Mogna, L., Amoruso, A., Felis, G. E., & Fiorio, M. (2019). Effects of Probiotics on Cognitive Reactivity, Mood, and Sleep Quality. Frontiers in psychiatry. Vol 10, Issue 164. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2019.00164
Kalliomäki M, Käyhkö S, Mykkänen M, Isolauri E, Lähdesmäki T. Suoli-aivoakseli – mikrobiston ja hermoston monimuotoinen yhteys. Suom Lääkäril 2018;73:203–7.